Tällaisen jutun väsäsin aiheesta Eteländogien lehteen:
BARF-sanalyhenne voidaan ymmärtää kahdella eri tavalla, joko Bones And Raw Food tai Biologically Appropriate Raw Food. Ruoka on raakaa ja pääpaino ruokavaliossa on lihaisilla luilla, joita on 50-70% ruokavaliosta. Loppumäärästä neljäsosa on kasviksia mössönä ja kolme neljäsosaa lihaa ja sisäelimiä. Esimerkiksi 1,5v aktiivinen narttu syö päivässä 400-800g lihaa (joka on vaihdellen naudan mahaa, erilaisia sisäelimiä, lihaista rasvaa, sydäntä, jauhelihaa), 100-200g kasvismössöä ja kilon luita ja luumurskeita. Meidän aikatauluumme sopii parhaiten liha-kasvisateria aamuisin ja luuateria illalla eli koira syö kahdesti päivässä. Joskus annan luut kahdessa osassa, jolloin päivässä on kolme ateriaa. BARFilla pyritään jäljittelemän koiraeläimen syömistä luonnossa. Koira on lihansyöjä ja raadon pääasiallinen komponentti on lihaiset luut, loppu muodostuu sisäelimistä ja mahalaukusta. Saaliseläimet ovat kasvinsyöjiä, jolloin niiden vatsalaukun sisältö on lähinnä eriasteisesti sulanutta kasvismassaa. Koiran purukalusto on tarkoitettu repimään lihaa irti raadosta, ei hienontamaan ruokaa. Tällöin kokonaisina annetut kasvikset niellään isohkoina paloina ja niiden sisältämät ravinteet jäävät suureksi osaksi hyödyntämättä. Tämän huomaa helposti, jos antaa koiralleen porkkanan pureskeltavaksi ja korjaa seuraavana päivänä sen jätöksiä, seassa paistaa isohkoja oransseja palasia. Kasvisten ravintoaineiden imeytymisen varmistamiseksi kasvikset pitää soseuttaa ja pakastaminen tehostaa kasvien soluseinämien hajoamista. Raa’assa lihassa on runsaasti entsyymejä, jotka yhdessä koiran mahalaukun happaman ympäristön kanssa auttavat lihojen ja luiden tehokasta sulattamista. Luiden syöminen antaa koiran hampaille ja leuoille tekemistä. Koiralle pureskeleminen on rentouttavaa toimintaa ja lähinnä verrattavissa ihmisten käsitöihin. Hampaat puhdistuvat luita pureskellen ja onkin esitetty, että iso osa länsimaiden lemmikkejä riivaavista sairauksista (syövät, diabetes, sydänsairaudet ja jopa allergiat) johtuisivatkin suun sairauksista, jotka alkavat ientulehduksella edeten hammaskiven kertymisen kautta parodontiittiin eli hammaskatoon (Tom Lonsdale, www.rawmeatybones.com). Mila-doggi siirtyi BARF-ruokavalioon 10-kuisena nirsona doggipentuna. Nirsous ei barffaamisella ”parantunut”, mutta huonompien syömisjaksojen aikaan voin lisätä ruokavalion rasvanmäärää, jolloin huonoruokaisuus ei niin helposti näy koiran ulkomuodossa. Näen BARFin etuina sen, että tiedän tarkalleen mitä koirani syö ja voin olla varma, että ruoka on lisäaineetonta. Koiran hampaat hoituvat kuin itsestään ja BARFin myötä koirani ulosteet muistuttavat enemmän mopsin kuin molossin ulosteita, ovat pieniä ja kovia. Kovien papanoiden ulostamisessa on niin suuri työ, että anaalirauhaset tyhjenevät itsestään siinä samalla. Korvien puhdistamisen olen saanut melko lailla kokonaan unohtaa, korvat ovat aina puhtaat ja hyväntuoksuiset. Koiran turkki on hyvässä kunnossa ja kiiltää myös välittömästi pesun jälkeen. BARF-ruuat tilaan suoraan kotiovelleni, www.vauhti-raksu.net, www.herkkuluu.net toimittavat tilatut tuotteet minulle sopivana ajankohtana.BARF vaatii suunnitelmallisuutta. Pakkasessa on oltava lihoja, luita ja kasvimössöjä. Toisaalta reissussa muonaa on helposti järjestettävissä, lähikaupan hyllyltä useimmiten löytyy maustamattomia kanan koipi-reisiä tai possun T-luupihvejä. Onpa joku laivamatkalta joutunut paremman puutteessa ostamaan poron paistia barffaavalle dogilleen... Pääajatus on, että aikuinen koira saa kuukaudessa ruokavaliostaan kaiken tarvittavan, päivittäin koostumuksen ei tarvitse olla määrätynlainen, eihän se sitä luonnossakaan olisi, vaan riippuisi siitä, miten koira saalista kiinni saisi ja mitä osia se ensin söisi. Pakastintilaa barffaus vaatii, alkuun kuvittelin ruokien mahtuvan helposti ihmisten pakastimeen, kunnes innostuin tilaamaan lähes sata kiloa ruokaa ja samaan aikaan sain kokonaisen hirven luut pakkaseeni. Luiden syöminen on sotkuista puuhaa, koira raahaa luut pedilleen, jonne ennen luiden antoa levitän ison pyyhkeen. Kasvismössöjen tekeminen on myös sotkuista. Aikaa säästää, jos hankkii tehokkaan monitoimikoneen ja tekee isompia satseja kerralla. Kasvismössöjä kannattaa pakastaa korkeintaan parin-kolmen päivän tarpeen pakkauskokoihin. Saatavilla on myös valmiita liha-kasvis ja liha-luu-kasvissekoituksia, mm www.murrenmurkina.com .Barffaamisen aloittaminen on helppoa. Itse aloitin naudanmahan ja kurkku-salaattimössön sekoituksella. Sittemmin kasvismössöön on ilmaantunut uusia kasviksia, nokkosta, voikukkaa, persiljaa, varsiselleriä, valkosipulia, marjoja, kesäkurpitsaa, ananasta, omenaa, kukka- ja parsakaalia, porkkanaa, banaania. Palko- ja koisokasveja (esim munakoiso, peruna) en koiralle anna. Kananmunaa raakana annan satunnaisesti. Kananmunat muusaan kuorineen päivineen, koska kuoren kalsium on helposti käytettävässä muodossa. Aivopähkinä koiralle on laittaa kokonainen raaka kananmuna sen kuppiin ja katsoa miten koira sen ”avaa”. Lisäksi lisäilen oman muistini mukaan kylmäpuristettuja kasvisöljyjä, merilevää, lohiöljyjä ja ruuan tähteitä. Luiden syöttämisen aloitin rustoluilla, moni aloittaa kanansiivillä. Ahneen koiran kanssa luiden syöttäminen kannattaa aloittaa pitämällä luuta kädessä, jolloin koira ei voi niellä sitä kokonaisena. Kun koira sulattaa yhden eläimen luut (kun ulosteessa ei ole luun palasia vaan ainoastaan luujauhoa), voi kokeilla seuraavaa.Nuorta koiraa ja pentua barffatessa on oltava varovainen, ettei syötä liian vahvaa ravintoa. Vauhdikkaasti kasvavien pentujen kanssa voi ongelmaksi muodostua etu- ja takajalkojen vääntyminen, mikä on yleensä seurausta liiallisesta proteiinin saannista ja väärästä fosforin ja kalsiumin suhteesta. Naudan maha ja erilaiset sisäelimet ovat energiaansa nähden melko vähäproteiinista ravintoa ja luiden määrän kasvattamisella saadaan ravinnon fosfori-kalsium suhdetta paremmaksi. Massan kasvua rajoittaa myös kasvisten määrän lisääminen suhteessa lihaan. Nokkosella on kalkin imeytymistä tehostava vaikutus ja sillä voidaan auttaa vääntyneiden etujalkojen suoristumista. www.amaris.fi (Malin Ekblomin kotisivut, täältä saa tilattua helppolukuista ”Koiran luonnollinen ruokinta” kirjasta, Malin tekee myös ruokintasuunnitelmia)http://www.calcifers.net/27 (yhden barffaavan doggiperheen ruokintarumba)http://koirakopla.com/ruokintalinkit.htm#barffarit (paljon linkkejä barffaamiseen liittyen)
Doggipennun barf:
JOS Aiko söisi koko elämänsä nappulaa, se söisi aivan ehdottomasti Marikan (kasvattaja) maahantuomaa Flatazoria, koska Marikalla on niin pitkät kokemukset sen sopivuudesta omille linjoilleen. Tutkijan uteliaisuuteni ei kuitenkaan anna periksi: haluan ruokkia Aikon samoin, kuin ruokin Milankin, eli barffilla. Pennun, varsinkin tanskandogin, barffaus on sikäli haasteellista, että lihoissa on kasvavalle pennulle jotakuinkin liikaa proteiinia ja siksi on oleellisen tärkeää miettiä tarkoin, mikä on oikea tapa barffata vauhdilla kasvavaa jättirodun pentua.
19.11.2009. Aiko on nyt 17 vkoa ja ollut siis viimeiset viisi viikkoa täysbarffilla. Mennään kolmella aterialla, neljä meni pelkäksi syömiseksi ja ruokalevoksi. Aamuruoka on pääasiassa naudan mahaa, joskus mukana on jotain muutakin. 300-400g mahaa ja 100g kasvimössöä. Päivämuona on 400-500g luita, samoin iltamuona. Päivämuonana kananluita, niihin kun Mila ei koske pitkällä tikullakaan :D
14.10.2009 Aiko on nyt 12 vkoa ja nappulaämpäri on koluttu viimeistä papanaa myöden eilen. Jo kolme viikkoa on Aiko syönyt päivän kaksi ensimmäistä ateriaa nappulaa ja kaksi viimeistä kanansiipiä ja hyvin on mennyt. Siivet maistuvat ja sulavat enemmän kuin hyvin.
Tästä päivästä alkaen aamuruoka on pääasiassa naudanmahaa 3/4 ja kasvimössöä 1/4. Sekaan laitan kuuriluonteisesti myös 1rkl pellava- tai lohiöljyä ja 1 rkl merilevää. Yleensä viikko lisukkeita ja viikko ilman lisukkeita. Kerran kuussa annan myös viikon verran rkl pakastettua nokkosta ruuan seassa, se sisältää paljon hivenaineita ja vitamiineja, varsinkin C-vitamiiniä. Päivän kakkosruoka on luumursketta, toistaiseksi ollut kalkkunaa ja poroa, kun niitä sattuu olemaan pakkasessa. Loput kaksi ateriaa on kanansiipiä tai muita lihaisia luita (50%lihaa-50%luuta). Tarkoitus on, että jopa 60-70% Aikon syömästä ruuasta (massan perusteella) olisi lihaisia luita ja rustoja. Niiden laatua säätelemällä on helppo reagoida pennun kylkiluiden sojottamiseen tai hukkumiseen laardiin ;D Jos on pulskistumisen vaaraa, niin vaihdetaan vähärasvaisempiin luihin ja jos on kuikelovaihe, otetaan rasvaisemmat luut valikoimiin.
Ensin määritän maksimimäärän, jonka Aiko syö, maha-aterialla se on noin 400g, luumurskalla 400g, luita meni tänään vapaalla otannalla 700g. Tämän määrän tiputan siten, että Aiko saa 2/3 maksimimäärästä. Hauska huomata, että kasvavan pennun maksimimäärä on samaa luokkaa kuin valeraskailuaan juuri päättävän supernirson aikuisen naisen ;D Eli huomisesta alkaen Aiko saa 250-300g "liha"-kasvimössöä, 250-300g luumurskaa ja 500g lihaisia luita. Luumurske korvautuu lihaisilla luilla siinä vaiheessa, kun murskavarastot on kulutettu loppuun.
